Miten voit oppia arvostamaan itseäsi enemmän?

Onko sinulle haastavaa mennä uimarannalle vähissä vaatteissa? Kenties ajattelet, että kaikki muut ovat laihempia, lihaksikkaampia ja paremman näköisiä kuin sinä. Vai tuleeko sinulle työpaikalla sellainen tunne, että muilla on parempia ideoita ja ajatuksia kuin sinulla ja että he osaavat työn paljon paremmin kuin sinä? Tuntuuko sinusta joskus siltä, että et ole hyvien asioiden arvoinen tai annatko helposti muille ihmisille periksi silloin kun on kyse jostain sinuun liittyvästä asiasta?

Jos edellä mainitut tilanteet kuulostavat tutuilta, on itsearvostuksesi todennäköisesti heikkoa. Itsearvostuksessa on kysymys siitä tunteesta, joka liittyy omaan itseesi ja siihen, kuinka arvokkaana pidät itseäsi. Itsearvostus on osittain myös tilannesidonnaista, voit nimittäin arvostaa itseäsi tietyn alan ammattilaisena, mutta ulkonäköösi tai itseesi ihmisenä liittyvä arvostus voi olla niin sanotusti nollissa.

Itsearvostus syntyy vuorovaikutuksessa pitkän ajan kuluessa

Itsearvostus syntyy pitkän ajan kuluessa vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Jos siis olet elänyt ympäristössä, jossa sanotaan itsekehun haisevan, voi omien hyvien ominaisuuksien esiintuominen tuntua todella haastavalta. Vaativien ihmisten kanssa toimiminen saattaa myös vaikuttaa sinuun itsearvostusta laskevalla tavalla, koska jos et koskaan onnistu läheistesi mielestä missään etkä koe arvostusta toisten taholta, pitkällä aikavälillä se laskee lopulta sinunkin itsearvostustasi.

Itsearvostus liittyy vahvasti myös niihin uskomuksiin, joita sinulla on itsestäsi. Jos olet elänyt kannustavassa ja positiivisessa ympäristössä, näet todennäköisesti itsesi huomattavasti positiivisemmassa valossa kuin näkisit, jos olisit elänyt paljon vaativien tai negatiivisten ihmisten kanssa, koska läheistemme kertomat ja sanomat asiat luovat etenkin lapsuudessa oman uskomusjärjestelmäsi pohjan. Saatat esimerkiksi ajatella, että olet kömpelö eikä sinun perheessäsi kukaan ole ollut liikunnallisesti lahjakas ja kun hetken aikaa pohdit, mistä ajatus on peräisin, saatat muistaa, että äitisi on tuonut sitä voimakkaasti esiin kun olit lapsi. Tai saatat ajatella, että olet kiltti, kun otat muiden mielipiteet aina huomioon ja toimit niiden mukaisesti, koska tätä on hoettu sinulle ehkä koko elämäsi ajan.

Oma itsearvostuksesi tulee parhaiten esille siinä, miten puhut itsellesi omissa ajatuksissasi. Tämä on sisäistä puhetta. Minkälaista sisäinen puheesi on? Kannustaako se eteenpäin ja lohduttaa tarvittaessa vai haukkuuko ja sättiikö sisäinen puheesi sinua? Minkälainen on sisäisen puheesi totuus sinusta? Mikäli sisäinen puheesi on kovin negatiivissävytteistä, voi olla, että myös itsearvostuksesi kaipaisi hieman kohennusta.

Mitä hyötyä sitten paremmasta itsearvostuksesta voisi olla? Se tukee hyvinvointiasi pitkällä aikavälillä kun pidät puolesi muiden ihmisten kanssa toimiessasi ja kykenet tekemään sellaisia asioita, joita ihan oikeasti haluat tehdä. Vahva itsearvostus helpottaa omaa elämääsi, kun sinun ei tarvitse miettiä, mitähän muut ajattelevat, jos teet jotain itsellesi merkityksellistä ja tärkeää. Ajattelet tuolloin myös, että olet hyvien asioiden ja tekojen arvoinen, jolloin usein myös omasta itsestäsi huolehtiminen ja välillä hemmottelukin ovat täysin sallittua sinulle.

Miten kehittää omaa itsearvostusta?

Miten sitten itsearvostusta voi kehittää? Ensimmäiseksi sinun kannattaa kiinnittää huomiota omaan sisäiseen puheeseesi. Jos huomaat mollaavasi itseäsi ja vaativasi itseltäsi valtavan suuria asioita, voi olla tarpeen tietoisesti luoda etäisyyttä näihin ajatuksiin. Me ihmiset uskomme usein omien ajatustemme olevan täysin totta, vaikka ne ovat todellisuudessa enemmän tai vähemmän puutteellisia yleistyksiä kaikesta siitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Mielemme ei vain kykene havaitsemaan kaikkia yksityiskohtia, joten se kiinnittää huomiota siihen, mihin olemme sen opettaneet kiinnittämään huomiota. Miten sitten omiin ajatuksiin voi luoda etäisyyttä? Voit ryhtyä nimeämään erilaisia sinulla tyypillisesti esiintyviä ajatuksia. Kuten, jos vaikka mieleesi tulee usein ajatus siitä, että et kumminkaan kykene tekemään elämäntapamuutosta, voit nimetä tämän ajatuksen Lannistaja-ajatukseksi. Jos taas ajatuksesi arvostelevat ulkonäköäsi, voit nimetä nämä ajatukset vaikkapa Rumilus-ajatuksiksi. Nimillä ei sinänsä ole väliä vaan sillä, että kykenet ajatusten nimeämisen kautta luomaan etäisyyttä niihin eivätkä ne enää tunnu niin päälle käyviltä ja uskottavilta kuin aiemmin. Voit myös pyrkiä kyseenalaistamaan ajatuksiasi. Jos mieleesi tulee esimerkiksi se, että olet surkea juoksija, voit pohtia, missä tilanteissa ajatus pitää paikkaansa ja pohtia myös sitä, onko tämä lopullinen totuus sinusta vai voisitko harjoittelun kautta kehittyä juoksemisessa.

Miksi en neuvo sinua korvaamaan negatiivisia ajatuksia vain positiivisilla? No, tämä ei tutkimusten mukaan vähennä negatiivisten ajatusten määrää vaan itse asiassa mielesi luo linkin positiivisen ja negatiivisen version välille, jolloin negatiivinen ajatus tulee myös mieleesi, vaikka ajattelisitkin positiivista ajatusta. Me emme voi siis kontrolloida ajatuksiamme, mieleemme tulee mitä tulee. Sen sijaan voimme vaikuttaa siihen, kuinka paljon samaistumme ja uskomme mieleemme tulevia ajatuksia.

Voit kuitenkin opetella huomaamaan omat onnistumisesi ja voit vaikkapa pitää kirjaa niistä ja kehua itseäsi vaikkapa siitä, että laitoit hyvää ruokaa tai jaksoit hienosti kuunnella lapsen kiukkua hermostumatta. Nämä ovat täysin ansaittuja kiitoksia ihan sinulta itseltäsi. Aluksi itsensä kehuminen voi tuntua vaikealta, mutta hiljalleen opit sitä ja siitä muodostuu helpompaa. Samalla opetat aivojasi ja mieltäsi huomaamaan omia onnistumisiasi. Voit tietoisesti vaikkapa pitää päiväkirjaa onnistumisistasi. Ideana tällaisessa päiväkirjassa on se, että kirjoitat joka ilta ylös yhden asian, jossa olet onnistunut päivän aikana.

Jos itsearvostuksesi on heikko, saatat vertailla itseäsi muihin. Pitääkö paikkaansa? Miksi vertaat itseäsi johonkin sellaiseen ihmiseen, joka on mielestäsi parempi jossain asiassa kuin sinä? Siinähän ei itseasiassa ole mitään järkeä, koska tuo toinen ihminen ei ole sinä. Sinun kannattaa verrata itseäsi aiempaan versioon itsestäsi, jolloin huomaat varmasti, millä tavalla olet kehittynyt aiempaan itseesi verrattuna. Joku toinen henkilö voi toimia esikuvanasi ja voitkin selvittää, miten hän on päässyt siihen pisteeseen, missä hän on nyt, mutta älä vertaa itseäsi häneen, vaan vertaa itseäsi itseesi.

Viimeisenä ohjeena on hakeutua sinua kannustavien ja vahvistavien ihmisten seuraan. Et välttämättä voi muuttaa heti yhdellä rysäyksellä koko tuttavapiiriäsi, mutta etsi hiljalleen ympärillesi sellaisia ihmisiä, jotka saavat sinut tuntemaan itsesi hyväksi ja kannustavat sinua eteenpäin. Me ihmiset olemme usein viiden lähimmän ihmisen keskiarvo, joten katso ympärillesi ja mieti, minkälaisia ominaisuuksia sinulle läheisimmät ihmiset sinussa vahvistavat.

Miksi siis näkisit vaivaa oman itsearvostuksesi kehittämiseksi? No koska sinä olet ansainnut sen ja koska sinä olet tärkeä sellaisena kuin olet.